Uutta materiaalia ulkona!

Kylläpä videoiden teossa onkin kestänyt... Joka tapauksessa päivät 6 ja 7 ovat nyt purkissa ja videomuotoinen matkatarina ehtinyt jo Espanjan puolelle Blanesiin. Käy katsomassa. :)

Päivä 6, Bormio IT - Arenzano IT

 
Päivä 7, Arenzano IT - Blanes ES

Kevättä rinnassa

Kevät on täällä!

Kelit eivät vielä ole olleet kesäisiä paitsi pääsiäisenä lyhytkestoisesti, mutta selkeästi ihmisillä alkaa herätä keväinen mieli ja aletaan entistä aktiivisemmin miettimään lähestyvää reissua. Lähtöön ei ole kuin kaksi kuukautta aikaa ja se tulee vastaan todella pian.

Pääsiäisestä puheenollen, pitkäperjantaina noin 15-henkinen ryhmä Scrapyard Runin varmoja lähtijöitä kokoontuivat päättääkseen muutamista reissun kulmakivistä. Tämän palaverin pohjalta todetaan seuraavaa:

-Lähtö tapahtuu Viking Linen Turun satamasta lauantain 2.7. (laiva lähtee klo 21:00) ja olemme varhain sunnuntaiaamuna Tukholmassa, innosta pinkeänä starttaamassa pitkää savottaa. Kaunis ajatus on kahden ensimmäisen ajopäivän päätteeksi olla mahdollisimman eteläisessä Saksassa, jopa Itävallan puolella. Jos tämä kuulostaa optimistiselta, se todennäköisesti myös on sitä. Matkan todellinen luonne paljastuu jo parinsadan ensimmäisen kilometrin aikana.

-Ainoa "lukittu" matkakohde reitillä on Stelvio Pass Pohjois-Italiassa joka pitää sisällään maailmanmaineessa olevan tieosuuden, muun muassa Top Gear -TV-ohjelman isäntä Jeremy Clarkson on tätä osuutta ohjelmassaan ylistänyt yhtenä hienoimmista teistä maailmassa.

-Tavoite olla määränpäässä Gibraltarilla on tasan kaksi viikkoa lähdöstä laskettuna eli 16.7. Matkaa ilman eksymisiä ja muita yllättäviä kiertoteitä tulee noin 4300km.

-Jokainen lähtee paluumatkalle haluamallaan tavalla ja aikataululla. Merkittävä osa porukasta näyttää olevan jäämässä Etelä-Espanjaan rentoutumaan eri mittaisiksi ajanjaksoiksi ja olemme parhaillaan etsimässä sopivaa paikkaa yhteismajoitukselle. Jotain sopivan tilavaa, tyylikästä ja uima-altaalla varustettua huvilaa kaavaillaan.

-Muutamia väyliä autojen loppusijoituksen järjestämiseen on olemassa.


Allekirjoittanut ja kartturinsa Pete (App) ovat jo laivamatkansa varanneet niinkuin moni muukin autokunta, ja lennot varataan heti kun majoitusasia selviää. Malagasta pääsee huokeasti suoralla lennolla Helsinkiin, hinta huitelee 150e tietämillä jota pidän hyvin edullisena. Nähtäväksi jää miten hinnat ehtii muuttua...

Ai niin, kevään otin alunperin puheeksi siksi että kuten varmaan huomaat, blogin ulkoasu on uudistunut! Blogi pistettiin pystyyn talven kaamoksessa jolloin kaikki oli muutenkin synkkää ja harmaasävyistä, mutta tokihan aurinkoisella reissulla tulee olla aurinkoinen ilme. Näillä perusteilla, olkaapa hyvät!

Automatkan mediaseksikkyys

Yllättävän paljon on blogi kerännyt julkisuutta. Tämä on silkkaa parhautta erityisesti sen takia, että kaikki mainostus on mennyt puskaradion kautta, eikä linkkiä ole ihan röyhkeimmillä tavalla levitetty. Kaikki palaute on ollut positiivista lukuunottamatta ranskalaisten autojen harrastajien nurinaa Chitikasta. Vastarinta on silti turhaa, jokainen näistä autoista tulee kohtaamaan karmivan kuoleman Espanjalaisessa puristimessa.

Helppoa rakkaasta kalustosta luopuminen ei silti tule olemaan. Moni reissuun lähtiöistä on yllättäen ottanut reissuauton jokapäiväiseen ajoon. Sorsanpojalla hiihdetään Hämeenlinna-Turku väliä jatkuvalla syötöllä, Kirsikka kuljettaa puoli Tamperetta töihin kuka milloinkin autoa tarvitsee, ja eräskin Colt pelasti juuri nuoren miehen jäätymiskuolemalta pääkaupunkiseudulla. Kuinka tappaa jotain niin kaunista joka vie perille läpi tuulen ja tuiskun? Tai ainakin muut kuin se Citroen.

Blogista ja kerhosta oli juttu paikallislehdissä. Nettiversio eri lehdistä löytyy googlella, mutta tässä ainakin yksi linkki. Linkin takana käsitellään ensin Taunus-fanin asioita, sen jälkeen kerrotaankin kuinka romut viedään välimeren maisemiin Suomalaisten silmistä. Kuka lie päätti juttujen järjestyksen?

Samalla onnitellaan tätä blogia 4000 kävijän ylittämisestä. Yritetään kertoa tämä kymmenellä kun tavoite alkaa lähestymään.

Autolla Eurooppaan eli reitin valinnan hankaluus

Nopealla mietiskelyllä laskin tällä hetkellä autoja olevan peräti yhdeksän ostettuna, ja näistä useimmat tulevat tässä blogissa esittäytymään kunhan saavat sen tarvittavan boostin alkaa juttua kirjoittamaan. Yllättävän paljon reissumme onkin kerännyt huomiota, pääsääntöisesti Citroen harrastajien parissa. Tällä hetkellä niitä on valitettavasti vain yksi, mutta eri foorumeiden mukaan se tulee onneksi varmuudella pääsemään perille. Takatila on suuri kuin teollisuushalli, joten mahdumme melkein kaikki kyytiinkin jos on tarpeellista.

Reissuun on vielä sen verran aikaa, että reittivalinta aiheuttaa liikaa tuskaa. Asiaa ei varsinaisesti helpota se, että keskustelua käydään internetissä jossa kuka tahansa pääsee heittämään oman kommenttinsa väliin. Onneksi lähtöpaikka ja maalipaikka on tiedossa, ei mene sentään aivan pelkäksi vääntämiseksi. Näin ollen isompia päätöksiä ei ole kovin montaa. Ensimmäinen ristiriita ratkaisee alkumatkan, eli laivalla Saksaan vai Ruotsiin? Voittava mielipide lienee tällä hetkellä Ruotsi. Ajamaanhan sinne lähdetään vaikka meren yli oikaiseminen antaisi helposti yhden päivän lisää heilua etelämpänä.

Jotenkin tuntuu, että Euroopassa on kaksi typerän tylsää maata, eli Saksa ja Ranska. Molempien kiertäminen aiheuttaa varmuudella aikatauluongelmia. Saksa sisältää paremmat tiet joten se tullaan suurella todennäköisyydellä vetämään Tanskasta asti suorinta tietä täysiä läpi aina Sveitsiin asti. Ainut poikkeus, iso sellainen, voi olla Nürburgring, tarkemmin sanottuna Nordschleife. Sveitsissä nähdään hieman isompia mäkiä, epäselvää onkin mennäänkö mahdollisimman yli vai ali. Italiassa odottaisi motoristin unelma, eli Stelvio Pass. Italiassa osuisi kohdalle pari muutakin läpiajon arvoisia tuppukyliä, kuten Milano.

Ranska tykitetään mitä luultavimmin rannikkoa pitkin läpi aina Espanjaan asti. En voi kieltää, etteikö Monacon katuradan maisemat kiinnostaisi ja uskon puhuvani tässä nyt kaikkien puolesta. Autot parkkiin ja jäätelölle. Mitä tulee rajanylitykseen Espanjan puolelle, niin uskoisin että silloin tuntee olevansa melkein jo perillä jos sinne kukaan edes pääsee. Jäljellä on silti järisyttävä neljännes koko kilometrimäärästä. Espanjan rannikolle osuu hyviä paikkoja melkoisesti, puhumattakaan että sitä Välimerta on jo tässä kohtaa ajettu käytännössä tuhansia kilometrejä. Melkein rantaloma kun sopivasti pysähtelee.

Todellisuudessa me ei paljon pysähdytä, juodaan piristeitä ja valvotaan liikaa. Etsitään koko yö majapaikkoja vain, että pääsisimme taas aamulla lähtemään eteenpäin. Reissuun lähtee valtava määrä ihmisiä, kaikilla on omat sopimukset kesälomista ja näin ollen kaksi viikkoa on todettu riittävän. Kolmen, suorastaan nopean, auton letkassa vastaava kilometri määrä on tullut koettua ja sen kokemuksen perusteella kiire tulee. Jos ei tule niin eiköhän me mestat löydetä, ja jotain tekemistä ennen paluulentoa. Onnistuu!

Gibraltarilla ei ole varmaan yhtään mitään, mutta tuleehan käytyä.

DNSF Mediterranean Sea Scrapyard Run 2011

Idea on hyvin simppeli. Ostetaan halvin mahdollinen auto täynnä asennetta ja kurjuutta. Tällä kyseisellä kapistuksella ajetaan sitten muiden vastaavien autokuntien kanssa välimerelle. Päämääränä on Gibraltar. Alkuperäinen ajatus on kypsynyt jo vuosia kun osa tällekin reissulle lähteneistä taisteli aika lailla kilometrilleen saman matkan keskellä pohjoista Ruotsia ja Norjaa. Silloin jotkut kokivat Nordkapp:in turistirysän kaikessa kauneudessan. Sen sijaan puolet porukasta, urheasta taistelusta huolimatta, jäivät vatsataudin kourissa paskantamaan verta Kilpisjärvelle.

Allekirjoittaneen autokunta koostuu kahdesta yli 30 vuotiaasta miehestä, ja Datsun-Nissan Cherrystä jonka vuosimallia en edes muista. Itseasiassa en ole edes nähnyt koko autoa. Enkä ole edes varma haluanko nähdä ennen kuin minut haetaan kyytiin matkalla satamaan. Cherryä ainakin tuunataan niin vähän kuin mahdollista, käytännön syistä tupakansytyttimiä lisäillään ja sulakkeita niille parannellaan. Saa sitten matkalla laittaa laturiin kaikkea läppäristä kameraan. Navit jätetään kotiin, tai pidetään ainakin piilossa.

Reissu kaikessa kauneudessaan on suunniteltu ihan julkisesti, ja kuka tahansa saa käydä siihen keskusteluun kommentoimassa. Lopulliset lähtijät selvinnee kesäkuussa kun porukalla laitetaan ideariihi pystyyn jossain päin Suomea. Livenä paikanpäälle tulevat lienevät mukana tositarkoituksella. Tämän takia reittisuunnitelmat ovat melkoista sekamelskaa. Kaikilla on varmasti reissusta erilainen käsitys, ja ääripäät näistä poikkeavat todella paljon toisistaan.

Jos eksyit tähän blogiin jostain satunnaisesta paikasta niin varaa elämästäsi tunnista kahteen aikaa, ja lue koko rönsyilevä sekoilu täältä.

Näin ollen reissuun jää oikeastaan vain yksi fakta. Lähtö on heinäkuun alussa, ja ainakin viisi autoa on reissua varten ostettu. Mitään muuta ei sitten vielä tiedetäkään.

Käy myös tsekkaamassa reissun virallinen eventti Facebookissa!

Nimi reissulle kuitenkin jo on. Siitäkin huolimatta, että DNSF Ry ei tätä reissua järjestä niin siellä se on ideoitu. Ja kun lopulta päästään perille niin katsellaan hetki Gibraltarin maisemia, vetäydytään takaisin jollekin mukavalle rannalle Espanjan puolelle ja pistetään pikkuiset juhlat pystyyn. Pari kolme päivää äärimmäistä lepoa cerveza kainalossa ja lento kotiin.

Paitsi jos jotkut hullut päättävät ajaa sieltä takaisin...