sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Espanjassa!

Tänään aamu valkeni melkoisen kankeissa tunnelmissa. Edellisen etapin päätepisteessä, Arenzanossa Italiassa, oltiin siinä määrin myöhään että paikallinen leirintäalue jäi ainoaksi majoittumismahdollisuudeksi. Tämän palvelutaso oli aikas kehnoa luokkaa, vessoissa ei ollut istuinrenkaita eikä suihkuissa lämmintä vettä. Jälkimmäistä näistä sai sentään eri suihkuista rahaa vastaan.

Päivän ajatuksena oli käydä Monacossa ja Nizzassa, ja ajella päivän mittaan mahdollisimman paljon pääosin maksuttomia teitä. Maksulliset autostradet kuitenkin alkoi houkutella koska jo aiemmin Saksassa, Itävallassa ja alkupuolella Italiaa mitta oli hiljalleen tullut täyteen kylästä toiseen pujottelevia teitä jotka toki tarjosivat moottoriteitä enemmän nähtävyyksiä, mutta matkanopeudet ei olleet kummoisia.

Monacoon suunnattiin ensin n. 150km matka. Retkikuntamme jakautui jo aamusta kahtia kun toisilla tie poltteli kun toiset vielä suorittivat aamutoimiaan. Lähdimme Kirsikan, Reinikaisten, Citikoiden ja Sorsanpojan voimin edeltä. Reinikaisten poliisi-Saab edelleen kokolailla kytkimettömänä. Saab jätettiinkin Monacoon saapuessa "selville vesille" parkkiin kun ei sillä olisi ollut toivoa kaupungin ytimessä. Neljän auton voimin lähdimme suhailemaan pitkin F1-radan muutamia kohtia (lähtösuora ja sen jälkeinen mäki, tunneli jne.) ja kävimmepä myös pariin kertaan kääntymässä Casino Monte Carlon edustalla turistien ihmeteltävänä Rollsien, Ferrarien ja Lambojen nurkkia hipojen. Metkaa oli, huima paikka. Suurin osa pyörimisestä on kuvattu kahdella videokameralla, kunnes paikallinen santarmi pysäytti meidät ja ilmoitti ettei Monacossa saa kuvata. Muistikortteja ei kuitenkaan vaadittu tyhjentämään. Keskustasta pois pääseminen olikin sitten työläämpi urakka johtuen kohtalaisen syheröstä tiestöstä kaikkine tietyömaineen, mutta aikamme sompailtuamme pääsimme kuitenkin pois hektisestä ytimestä.

Monacon keikan jälkeen palaveerasimme muiden mukana olleiden autokuntien kanssa ja tulimme siihen tulokseen ettei rantatiet ja Ranska ylipäätään kiinnosta tippaakaan. Päätimme edetä mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin reitillä päivän aikana. Ajatus Marseillen suunnilla yöpymisestä hylättiin koska mieli teki pidemmälle. Sitten Kuuppatiimin kanssa viestitellessä se valkeni: me ajamme illaksi Espanjan puolelle!

Siitä se sitten lähti, päätöksenteon hetkellä kello oli liki neljä iltapäivällä, sijaintimme Cannesin kohdilla ja reilu 600km edessä. Alkoi ns. rautaperse-etappi ja noin seitsemän tuntia saavuimme Blanesin kaupunkiin, vajaa 50km ennen Barcelonaa. Täältä Pete järkkäsi etukäteen soittelemalla majoituksen koko porukalle. Noin 800km ajamisen jälkeen oli vielä edessä toivottoman tuntuinen tehtävä: parkkipaikkojen löytäminen täyteen ahdetussa kaupungissa jossa paikallisilla oli viikonlopun vietto parhaimmillaan. Hikikarpalot ylähuulella rullattiin ympäri kylää kunnes lopulta, jo hyvän matkaa keskiyön jälkeen, kaikki autot olivat parkissa ja porukka hotellilla. Melkoinen päivä kaikkiaan.

Matkaa Gibraltarille on tästä vajaa 1200 kilometriä. Huominen otetaan rennosti ja edetään varmaan korkeintaan 300 kilometriä, alkuviikon aikana puristetaan perille etuajassa että päästään rentoutumaan. Tämä siis, mikäli kamppeet pysyy kulkukunnossa. Viimeisimmän tiedon mukaan kaikki muut mukana olevat autot ovat täydessä kunnossa, mutta porukan maskotti eli Kuuppa puksuttaa tännepäin kolmen pytyn voimin. Huomenna luvassa sytytystulppien vaihtoa, toivotaan että sillä käynti paranee.

Reissun aikana on tien päällä tullut lukuisia huomionosoituksia, joista tulee erittäin hyvä mieli. Paikalliset ajelevat rinnalla, tööttäilevät ja näyttävät peukkua, jotkut heiluttaa ikkunasta ja muuta vastaavaa. Pari erityisesti mieleenjäänyttä:

-Hieman ennen Ranskan rajaa yksi Italian kilvissä ollut auto ajoi rinnalle, tööttäsi, näytti apukuskin ikkunasta Sisu-askia ja peukkua.

-Monacossa, ollessamme tien sivussa parkissa, hidasti yksi Ranskan kilvissä ollut auto kohdallamme, apukuski avasi ikkunaa ja huikkasi suomeksi "makeet autot".

Jos nämä henkilöt sattuvat tämän blogin löytämään, kiitos teille matkan piristämisestä!

-Tomi-

3 kommenttia:

  1. On sitten sorsa melkein jo saatu sinne kauaksi. Hyvää loppumatkaa ja näinpäinpois.

    T: Sorsan omistaja melkein naapurista :)

    VastaaPoista
  2. Alkajaisiksi iso kiitos blogistanne!

    Sääli että huomasin tämän blogin vasta kun retkue oli jo lähtökuopissa Turussa, joten jutut on tullut luettua lähinnä pikakelauksella läpi yöllisistä unista tinkien.

    Matkanne on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Todennäköisesti en olisi edes paneutunut blogiin, jos olisitte lähtenyt matkaan kättöajokeillanne. Pilke silmäkulmassa saatte varmasti itsekin enemmän reissusta irti, kuin äärimmäistä mukavuutta hakien. Ainakin blogin lukijat saavat päivittäisen nauruhermojen kutittelun osakseen ;)

    Toivottavasti pääsette loppujen autokuntien voimin perille asti. Eli turvallista matkaa lopuille kilometreille! (jos noilla vehkeillä turvallisuudesta voidaan edes puhua =)

    VastaaPoista
  3. Sorsa on laakerin vaihdon jälkeen porskuttanut reippaasti eteenpäin :)

    VastaaPoista