Suurin haaste takana. Stelvio Pass menty ylös ja tultu alas. Tempra on toiminut yllättävän hyvin. Satulinnan parkkiksella puhalti vähän vettä ulos. Ehkä tämä on sitä tyyntä myrskyn edellä.
Hmmm..mistä aloittaisin. No Magdeburgista lähdettiin kahdesta osoitteesta. Meidän 4 auton letka kävi katsomassa kaupunkia ennen kokoontumispaikalle kurvaamista. Jokunen hilpeä ilme siellätäällä ja kerran ajeltiin ratikkakiskoja pitkin 100m kun ajokaista kulki 5m oikealla.
Dachaun keskitysleiri oli vaikuttava paikka. Veti hiljaiseksi kun näki ja luki mistä siellä on tapahtunut. Tuolta paikallisen varaosaliikkeen kautta. Sieltä 2 kahdessa porukassa satulinnalle. Kirsikan väki ehtikin jo kertoa tästä paikasta. En siis ala esittelemään paikkaa sen enempää. Tuolla taas kerran jaettiin porukka kahtia. Toinen siis jäi odottamaan linnan esittelyä ja toiset lähti etsimään majoituksia seuraavalle yölle. Tavoite oli päästä Itävallan puolelle ja näin tehtiin. N. 8km rajalta oli idyllinen kylä missä oli hotelleja ja leirintäalue meille kurjuutta haluaville. Siellä koitti se hetki kun meidän autokunta nukkui teltassa. On siis mallia iso. *2h, keittiö ja autotalli* :D Sitruunan Markus sai kortteerin autotallista :)
Aamulla kevyen jännityksen saattelemana Stelvio Passia kohti. Vaikka olin nähnyt kuvia niin silti yllätys oli melkoinen kun matka ylöspäin oli kestänyt 30min ja oltiin noin kolmasosa tultu. Ne maisemat! Pokkarilla tuli n.150 kuvaa ja ns. contour-kamera kuvasi koko matkan ylös(8MB). Ne on vielä korteilla ja otan tähän koneelle vasta aamulla täällä tai huomenna kun Antti ajaa aamun pätkän. Niitä saatte siis odottaa odottaa vielä.
Nyt vähän jotain ruokaa ja sitten unta palloon.
-Jarno
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti