Sorsanpoika ja takapyörän laakerit..

Tulihan niitä tilanteita tällekin reissulle. Corsan takapyörän laakerit ehtivät jo Turussakin pitää pientä ääntä ja ne rasvattiin ja kiristettiin, ja toivottiin, että ne kestää.

No arvata saattaa, että eivät kestäneet. Pitkälle Saksaan päästiin ja yhdestä liittymästä kun mentiin, alkoi mieletön ulina. Syytän tästä äitiäni, joka juuri ennen tätä soitti ja kysyi, onko kaikki mennyt hyvin ja sanoin hänelle kyllä. Puhelu loppui ja samantien alkoi kauhea ulina. Pakkohan se oli pysähtyä ja tarkistaa, mikä on tilanne. Rengas irti ja laakeria tutkimaan.

 

Pientä mujua ulos ja toteamus, että laakeri alkaa olla entinen. Ensiavuksi öljyä laakeriin ja taas "toivotaan, toivotaan". Samaan aikaan Team Kirsikka lähti painelemaan seuraavaan kaupunkiin ja hakemaan varaosaliikkeitä. Samaan aikaan muu porukka nilkutti Corsan tahdissa samaan suuntaan ja seikkailtiin yllättävänkin kauan, eikä päästy kaupunkiin asti, koska sinne ei päässyt ilman moottoritietä. 

Vedettiin parkkiin ja jäätiin ihmettelemään ja odottelemaan. Kohta tulikin puhelu Kirsikoilta ja hyviä uutisia: takapyöränlaakerit löytyivät! Ei siis muuta kuin hakemaan sellaista huoltoasemaa, jossa pääsee edes jonkinlaisen katoksen alle, koska luonnollisesti vettä tuli reippaasti. Samaan aikaan osa porukkaa etsi seuraavalle yölle yöpaikkaa.

Auto tunkattiin ylös:

Tässä laakeri. Tai siis se mitä siitä oli jäljellä:

Auto alkaa olla kunnossa:

Ja laakerin vaihtoonhan meni noin vartti ja Corsa rokkaa taas ja matka jatkuu =)

Loppuun vielä kiitos ihan kaikille reissulaisille! Erityisesti Team Kirsikalle ja Akille, jotka tekivät suurimman työn. Ja lopulle porukalle kärsivällisyydestä. Toisaalta vaikutti kyllä siltä, että porukka vain heräsi ja innostui, kun jotain alkoi tapahtua, eikä reissu ollut pelkkää ajamista ;)